Helsingin kaupunginvaltuusto päätti keskiviikkona 13.2. puolittaa lihan ja maidon kulutuksensa vuoteen 2025 mennessä. Helsinki tarjoaa ruokaa päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla, sairaaloissa, palvelutaloissa ja tehostetussa palveluasumisessa. Arvion mukaan joka sadas pääkaupungissa syötävä ateria kulkee Helsingin kaupungin kautta. Suomalaiset kuluttavat tällä hetkellä runsaat 80 kg lihaa, yli 150 litraa maitotuotteita ja 25 kg juustoa …
Blogi
Ihmiskasvoinen huumepolitiikka
Kaikkialla maailmassa ovat ihmiset kyenneet valmistamaan tai löytämään ympäristöstään huumaavia aineita. Näitä on käytetty sekä mielihyvän tuottamiseen että uskonnollisissa tarkoituksissa. Kansainvälisen kaupan ja talouskasvun sekä kemianteollisuuden kehittymisen myötä on huumeiden saatavuus ja käyttö voimakkaasti lisääntynyt viimeisen sadan vuoden aikana. Tällä hetkellä Yhdysvalloissa on meneillään kipulääkkeiden liian löysän määräämisen …
Muistiystävällinen Suomi
Suomessa on lähes 200 000 muistisairasta. Puolet heistä sairastaa lievää muistisairautta ja ylivoimainen enemmistö asuu kotonaan. Tämän lisäksi on paljon muita ihmisiä, joilla on kehitys- tai muun vamman tai aivosairauden seurauksena muistinvaikeuksia tai muita kognitiivisia haasteita. Tästä huolimatta yhteiskuntaa rakennetaan yhä enemmän toimintakykyisten ja nopeiden, tietotekniikkaa ja muuta automaatiota hallitsevien ihmisten ehdoilla. …
Miten pitkään kotihoito voi jatkua?
Olemme viime vuosina lukeneet lehdistä kauhutarinoita yksin asuvista muistisairaista. Kiireinen kotihoito piipahtaa vaihtamassa vaipat (liian harvoin), ruoka on kehnoa ja vanhus vain makaa päivät pitkät sängyssään. Nämä tarinat ovat varmasti osaltaan tosia ja jokaiseen yksittäiseen epäkohtaan pitää puuttua. Kuitenkin kotihoito on monin paikoin myös hyvää ja jopa erinomaista. Tuoreen selvityksen mukaan Helsingissä 80 % asiakkaista on tyytyväisiä …
Eläkeläisköyhyys on häpeäksi Suomelle
Lähes joka neljäs suomalainen, 23 %, on yli 65-vuotias. Kyseessä on erittäin heterogeeninen ryhmä, eikä suurin osa heistä halua missään nimessä itseään kutsuttavan vanhuksiksi. Nuoremmasta väestöstä tämä ryhmä eroaa lähinnä siinä, että suurin osa ei ole enää työelämässä, eikä kotona ole pieniä lapsia. Vapaa-aikaa on enemmän ja osalla on myös taloudellisia mahdollisuuksia toteuttaa itseään. Eläketurvakeskuksen vuonna 2017 tekemän kyselyn mukaan …