Helsinki suunnittelee ostavansa yksityiseltä tuottajalta perusterveydenhuollon palveluita kahden terveysaseman alueella. Hankinnan periaatteista päätetään sote-lautakunnassa parin viikon päästä, minkä jälkeen asia etenee kaupunginvaltuustoon. Me lautakunnan vihreät jäsenet kannatamme tätä kokeilua.
Olemme toki periaatteessa sitä mieltä, että terveydenhuollon tuottaminen kuuluu julkiselle sektorille. Emme suhtaudu yksityiseltä ostamiseen riemurinnoin, mutta mielestämme tätäkin kannattaa kokeilla. Tässä ei olla toteuttamassa Kokoomuksen unelmaa terveydenhuollon laajasta yksityistämisestä.
Helsingissä on suuria haasteita perusterveydenhuollossa. Terveyskeskuslääkärille on pitkät jonot ja muustakin henkilökunnasta on pulaa. Olemme viime aikoina kehittäneet ja toteuttaneet monia keinoja tilanteen parantamiseksi (palkankorotuksia, tehostettua rekrytoimista, johtamiskulttuurin kehittämistä ja avustavat henkilökunnan lisäämistä), ja nyt aiomme kokeilla myös tätä palvelun ostamista yksityiseltä.
Mitkä terveysasemat ja miksi juuri nämä?
Suunnitelman mukaan Kannelmäessä annetaan alueen perusterveydenhuollon järjestäminen yksityiselle toimijalle ja Kannelmäen terveysaseman nykyiset työntekijät siirtyvät muille Helsingin terveysasemille lisäten näiden kapasiteettia. Kannelmäen aseman nykyiset tilat ovat joka tapauksessa kovin huonokuntoiset ja niistä pitäisi lähiaikoina luopua. Kyse ei siis ole ”liikkeenluovutuksesta”.
Keskustan alueella puolestaan hankitaan yksityiseltä toimijalta yksi terveysasema lisää. Erityisesti Viiskulman terveysasema on kärsinyt resurssipulasta ja pitkistä jonoista, joten tämä uusi toiminta tulee osin juuri sen väestävastuualueelle, mutta muualtakin keskustan alueelta voi tulla väestöä. Viiskulma, kuten muutkin terveysasemat, jatkavat sitten nykyisillä resursseillaan, mutta pienemmällä väestöllä.
Nämä asemat on valittu, koska haluamme kaksi sekä sosioekonomisesti että ikärakenteeltaan erilaista aluetta, jotta voimme vertailla tuloksia ja käytänteitä. Kannelmäessä asuu paljon pienituloisia, yksinhuoltajia ja maahanmuuttajia, ja henkilökuntapula haasteellinen. Keskustan/Viiskulman seutu on puolestaan nopeiten ikääntyvä alue Helsingissä, ja sielläkin lääkäreiden vaihtuvuus on ollut suurta. Tarvitsemme sekä uusia ideoita että uusia toimintatapoja vanhenevan väestön terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimisessa.
Kokeilu tuottaa tarpeellista lisäkapasiteettia
Tässä kokeilussa on oikeastaan kyse lisäkapasiteetin ostamisesta eikä oman toiminnan ulkoistamisesta saati yksityistämisestä. Yksikään kaupungin työntekijä ei siirry yksityisen palvelukseen. Kaupunki saa lisää lääkäri-hoitaja -työpareja ja rekrytointi jää yksityisen toimijan vastuulle. Vaikka tämän suunnittelu on alkanut jo ennen koronapandemiaa, on tämä lisäkapasiteetti nyt erityisen tervetullutta. Näyttää nimittäin ikävästi siltä, että meille kertyy pandemian seurauksena merkittävästi hoitovelkaa. Pitkäaikaissairaudet voivat vaikeutua ja toisaalta vakavien sairauksien, kuten syöpien havaitseminen saattaa viivästyä.
Tämä hanke on nähtävä ostopalveluna, jota kaupunki tekee monissa muissakin palveluissaan. Jo tällä hetkellä Helsinki joutuu käyttämään ulkopuolelta palkattavia vuokralääkäreitä, ja se vasta kalliiksi tuleekin. Nyt vaan suunnittelemme ostavamme kokonaisten terveysasemien toimintaa. Ainoatakaan kaupungin työntekijää ei ”myydä” yksityiselle.
Kokeilu on myös määräaikainen, neljä vuotta ja mahdollisuus kahteen lisävuoteen. Kyse ei ole pysyvästä ratkaisusta, vaan tilanne arvioidaan huolellisesti sekä puolivälissä että kokeilun lopussa. Tarkoitus on järjestää ulkopuolinen evaluaatio tuloksista.
Odotettavat hyödyt
Saamme tällä kokeilulla siis lisäkapasiteettiä, mitä ehdottomasti tulemme tarvitsemaan. Mutta mitä muuta tällä tavoitellaan, mitä yksityinen toimija voisi tehdä paremmin? Toiveena on, että yksityinen kykenisi kehittämään sellaisia toimivia käytänteitä, jotka sekä tehostavat toimintaa että parantavat laatua. Esimerkiksi digitalisaation ja etävastaanottojen tai henkilökunnan työnjaon osalta voi löytyä uusia luovia ratkaisuja, joita Helsinki voi jatkossa soveltaa omassa toiminnassaan.
Ollessaan erittäin iso ja monimuotoinen organisaatio ei Helsingin soten ole aina helppoa kehittää luovia ja poikkeavia ratkaisuja. Joskus tälle on esteenä jähmeä työkulttuuri, joskus yhtenäisiä toimintakäytäntöjä edellyttävät säännöt. Pieni ja ennakkoluuloton yksikkö saattaa kyetä erilaiseen innovatiivisuuteen. Sopimukseen tullaan kirjaamaan yksiselitteisesti, että kaikki uudet käytänteet ovat avoimia ja läpinäkyviä ja myös kaupungin oman terveystoimen käytössä.
Kermankuorinta tai rahastus estetään
Tässä suunnitellussa ostopalvelussa ei yksityissektorilla tule olemaan rahastuksen mahdollisuutta. Hinta lasketaan väestön ikäpainotetun määrän eli kapitaation mukaan. Toki työterveyshuollon piirissä olevien asiakkaiden ”haaliminen” asiakkaiksi voisi olla houkuttelevaa kermakuorintaa, mutta en näe, että tämä on merkittävä riski. Yksityisellä terveysasemalla ei tule olemaan mitään erityistä etua tarjolla vastineeksi terveysaseman vaihdolle. Myöskään tutkimuksilla ei voi rahastaa, koska yksityisten asemien tulee käyttää HUSin laboratoriota ja kuvantamispalveluita.
Toki yksityinen terveysasema voisi ryhtyä hoitamaan potilaita ”huonommin”, määrätä vähemmän tutkimuksia, pantata vastaanottoaikoja ja siten säästää ja hankkia enemmän voittoa. Tätä vaihtoehtoa pidän todella epätodennäköisenä. Yksityispuolella on tässä pikemminkin näytön paikka ja uskon, että kuka hyvänsä nämä asemat saakin hoitaakseen, tulee panemaan parastaan ja värvää sinne kokeneimmat yleislääkärinsä ja taitavimmat digisuunnittelijansa sen sijaan, että ryhtyisi alihoitamaan ihmisiä.
Eikä yksityinen terveysasema kykene myöskään luikertelemaan monimutkaisista ja kalliista potilaistaan lähettämällä heitä ylen määrin HUSin erikoissairaanhoitoon, koska mm. juuri tätä muuttujaa (lähetteiden määrää) tullaan seuraamaan tarkasti ja sen suuresta määrästä seuraa myös taloudellisia sanktioita.
Lopuksi
On muistettava, että tämä kokonaisuus on vain hyvin pieni osa Helsingin terveysasemien toiminnasta ja budjetista. Meillä on jatkossakin 22 omaa terveysasemaa. Ja kyse on määräaikaisesta kokeilusta, ei yksityistämisautomaatiosta.
Näin ollen olen päätynyt tukemaan tätä hanketta. Kyse on pienestä ja rajatusta hankkeesta, eikä sitä ei tule katsoa ideologisena (yksityinen vs julkinen) vaan pragmaattisena kysymyksenä. Helsingin perusterveydenhuolto tarvitsee uudistamista ja tätäkin kannattaa kokeilla. Varsinkin kun saamme samalla kaivattua lisäkapasiteettia. Vasta aika näyttää miten paljon tästä saadaan myös uusia ideoita ja hyviä käytäntöjä.
