Nuoriso ei ole menossa hunningolle, vaikka aikuiset ovat pari tuhatta vuotta niin väittäneet. Eivätkä nuoret KESKIMÄÄRIN voi huonommin kuin aiemmin. Monella menee ihan hyvin. Mutta kukaan ei ole keskiarvo, ja osa nuorista voi todella huonosti. Lisäksi korona-aika on kohdellut nuoria kovin epäreilusti. Etätyön tekeminen on aikuisille helpompaa kuin koululaiselle. Erityisesti jos kotoa ei saa tukea tekniikkaan, tehtäviin eikä ehkä opetukseen osallistumiseen ylipäänsä. Etäopetukseen siirtyminen on lisännyt voimakkaasti oppilaiden välistä epätasa-arvoa. Opettajat ovat tehneet uskomattoman hienoa työtä polkaistessaan etäopetuksen tyhjästä ja yrittäessään pitää kaikki mukana, mutta etänä se on ollut joidenkin kohdalla tosi vaikeaa. Toki myös nuoret ovat tsempanneet upeasti, totutelleet opiskelemaan ja elämään digimaailmassa ja opettaneet sen isovanhemmillekin.
Vaikka suurin osa nuorista voi kohtalaisen hyvin, ei kukaan ole suojassa mielenterveyden ongelmilta. Elämässä voi tapahtua yllättäviä asioita, ja nuori voi olla hukassa ulkoisten vaatimusten ja oman jaksamisen paineissa. Lukiolaisten uupuminen on jopa hälyttävää.
Nuorten mielenterveyspalvelut eivät ole kunnossa. Hoitoon pääsy on liian monimutkaista ja kestää liian kauan. Tukijärjestelmä on myös kovin pirstoutunut, eikä tieto kulje eri toimijoiden välillä.
Tässä korjausehdotuksia, joita olemme kirjanneet myös vihreiden lapsi- ja nuorisopoliittiseen ohjelmaan, jonka työryhmän toisena puheenjohtajana minulla oli ilo toimia.
Tarvitsemme matalan kynnyksen mielenterveyspalvelua, jonne voi mennä suoraan tai – ainakin näin korona-aikaan – saa muuten heti yhteyden ja henkilön, jonka kanssa voi aloittaa ongelmien käsittelyn nopeasti. Helsinkiin on jo perustettu kaksi tällaista Mieppiä ja lisää on tulossa. Tätä olemme vihreinä vahvasti tukeneet.
Terapiatakuu on myös erinomainen edistysaskel mielenterveyden edistämiseksi. Psykoterapia tai muu psykososiaalisen tuki tulee käynnistää neljän viikon sisään. Hallitus on sitoutunut tähän, mutta esitimme lautakunnassa, että Helsinki ottaisi tämän käyttöön jo 2022. Lisäksi päätimme, että ei-päivystyksellisissä tilanteissa on päästävä kahdessa viikossa ensimmäiseen kontaktiin ammattilaisen kanssa.
Kolmas mielenterveyttä edistävä keino voisi olla koululaisille järjestettävä mielenterveyden ensiapukurssi. Kun nuoren vointi on kurja, kääntyy hän ensimmäiseksi kaverien puoleen ja kertoo huolistaan. Siksi on tärkeää, että he osaavat tunnistaa tilanteen, tukea ahdistunutta ja masentunutta ja tarvittaessa neuvoa ja ohjata ammattimaisen avun piiriin. Me opetamme nuoria jo elvyttämään ja tyrehdyttämään verenvuodon, mutta usein myös mieli tarvitsee ensiapua. Tästäkin on tehty vihreä valtuustoaloite Helsingissä ja toivomme asian kokeilemista helsinkiläisissä kouluissa.
Nopea hoitoon pääsy ja psykososiaalinen tuki eivät kuitenkaan riitä. Ne auttavat akuuteissa tilanteissa ja vaikeuksissa, jotka voivat selvitä puhumalla ja psykososiaalisella tuella. Vakavissa mielenterveyden häiriöissä on oltava mahdollisuus päästä nopeasti psykiatriseen erikoissairaanhoitoon. Psykiatriassa on osana lääketiedettä kehitetty paljon toimivia, näyttöön perustuvia hoitomuotoja, joista vai osa on lääkkeellisiä. Asianmukainen hoito edellyttää asianmukaista diagnoosia, minkä vuoksi myös tutkimusresursseja on lisättävä. Kaiken työn on oltava asiakaslähtöistä ja aidosti kuuntelevaa. Tämä koskee niin neuropsykiatrisen kirjon häiriöitä, vakavaa masennusta kuin psykoottisia oireita.
Tällä hetkellä Helsingissä on ollut merkittäviä ongelmia järjestää lasten- ja nuorisopsykiatrisia palveluita erityisesti lastensuojelun asiakkaille. Kuitenkin juuri tämä ryhmä nuoria on erityisen haavoittuvassa asemassa ja tarvitsee kaiken tuen kasvaakseen hyvinvoiviksi aikuisiksi.
Tärkeintä on kuitenkin psyykkisen huonovointisuuden ennaltaehkäisy. Huolehditaan oppilashuollon resurssien riittävyydestä, kaikenlaisen häirinnän ja väkivallan torjunnasta ja siitä, ettei yksikään oppilas putoa opetuksesta pois koronan uhkan ja etäopetuksen vuoksi.
Meidän aikuisten on kannettava vastuu pandemian hillitsemisestä, jotta nuoret pääsevät takaisin kouluun ja harrastuksiinsa. Ei voi olla niin että baareissa voi käydä mutta koulussa ei. Nuoret ovat ansainneet oman elämänsä takaisin. He ovat maksamassa tästä ”sukupolvikokemuksesta” kohtuuttoman kovaa hintaa. Meidän on varmistettava, että mielenterveyden hoitovelan korjaamiseen on jatkossa riittävät resurssit.
