”Parempaa ohjausta ja tukea senioreilta, perehdytystä ja kunnon koulutusta”. ”Mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön ja vähemmän liukuhihnasuorittamista”. ”Riittävästi työntekijöitä”. Näitä kaikkia nuoret lääkärit toivoivat, kun tapasimme heitä Helsingin sote-virkahenkilöiden ja -päättäjien kanssa.
Helsingin perusterveydenhuollossa on iso ongelma. Monella terveysasemalla on kiireetöntä lääkärinaikaa käytännössä mahdotonta saada. Tilanne oli haastava jo ennen koronaa, mutta nyt tilanne on lähes riistäytynyt käsistä. Kiireellinen hoito, jota on vastaanotoista noin puolet, toimii kyllä. Akuutissa tilanteessa lääkäriin pääsee. Mutta pitkäaikaissairauksien seuranta ja erilaiset lausunnot sekä kuntoutuksen järjestäminen on haastavaa.
Helsingin lääkäripula
Yksi merkittävä syy tähän on krooninen lääkäripula. Helsingin terveyskeskuslääkärinviroista on täyttämättä useampi kuin joka kymmenes eli meiltä puuttuu kymmeniä lääkäreitä. Tämä vaje ei korjaannu lääkärikoulutusta lisäämällä. Esimerkiksi Helsingissä on jatkuvasti vapaita aikoja yksityisillä lääkäriasemilla, ja koulutusmäärät ovat jo suuret. Ongelmana on se, että vuosikymmenten mittaan on lisääntyvät resurssit ja virat ohjattu erikoissairaanhoitoon. Perusterveydenhuolto on jäänyt polkemaan paikallaan.
Työ on myös yksinäistä ja vaativaa, kun yhä useampien sairauksien kohdalla sekä tunnistus, seulonta että jatkohoito on siirtynyt terveyskeskuksiin. Kaikki pitäisi osata. Tilannetta ei helpota se, että resurssit ovat niukat. Joko ei ole tekijöitä tai ei ole virkojakaan. Erikoissairaanhoito tarjoaa myös paremmat mahdollisuudet jatkokoulutukseen ja tutkimustyöhön. Sairaaloissa tutkimuksen ja kliinisen työn yhdistäminen onnistuu helpommin kuin perusterveydenhuollossa.
Ohjauksen ja koulutuksen lisäämisellä ja työtapojen monipuolisella kehittämisellä on tilanne onneksi saatu muuttumaan. Tällä hetkellä yleislääketieteeseen erikoistuu ennätysmäärä nuoria lääkäreitä. Sekä yliopistolla että Helsingillä on vahva tahto tehdä perusterveydenhuollosta houkutteleva, kehittävä ja monipuolinen työpaikka, jossa on mahdollisuus jatkuvasti oppia uutta. Uskon että tarjoamalla resursseja ja koulutusta sekä kuuntelemalla nuoria lääkäreitä herkällä korvalla tulemme onnistumaan tässä.
Digitalisaatio
Digitalisaatio on tärkeä osa perusterveydenhuollon kehittämistä ja resurssien suuntaamista tehokkaasti, mutta sitä pitää osata käyttää taiten. Sähköiset ajanvaraukset, reseptien uusinta, lyhyet viestit ammattilaiselle vastauksineen (Apotin Maisa-portaali toimii tässä hyvin) sekä monissa tilanteissa etävastaanotot voivat toimia hyvin. Erityisesti ikääntyvien kohdalla on kuitenkin varmistettava, että myös puhelimella saa palvelua.
Monisairaiden sekä mielenterveys- ja päihdepotilaiden kohdalla tarvitaan henkilökohtainen tapaaminen. Helsingissä paljon palveluita tarvitseville nimitetään oma työntekijä, joka tutustuu potilaaseen ja voi sitten koordinoida hoitoa ja palveluita. Silloin lääkäri voi pitkäaikaisissakin hoitosuhteissa hoitaa osan kontakteista etänä.
Moniammatillisuus
Perusterveydenhuollon ongelmista puhuttaessa kiinnittyy huomio usein liikaa lääkärinvastaanottoihin. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on kuitenkin runsaasti itsenäisiä ammattilaisia, jotka tukevat ja auttavat ihmisiä ilman lääkärin lähetettä. Hyvinvointi- ja terveyskeskukset tarjoavat fysioterapeutin, päihdetyöntekijän ja psykiatrisen sairaanhoitajan apua moniammatillisesti ja matalalla kynnyksellä.
Eri ammattilaisten yhteistyö erityisesti sosiaalialan ja terveysalan välillä on välttämätöntä kokonaisvaltaisen hoidon ja kuntoutuksen toteutumisessa. Tätä edesauttaa palveluiden keskittäminen perhekeskuksiin, seniorikeskuksiin ja hyvinvointi- ja terveyskeskuksiin.
Helsinki ja sote-uudistus
Helsinki on ainoa kunta, jolle sote-uudistuksen jälkeenkin jää sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon järjestämisvastuu. Hyvää tässä on se, että yhteistyö kunnan muun toiminnan – liikunnan, terveyden edistämisen ja koulusektorin kanssa – voi jatkua saumattomasti.
Ongelmana Uudellamaalla on puolestaan se, että HUS toimii jatkossakin eri organisaatiossa tarjoten palveluita viidelle erillisalueelle. Tämä mahdollistaa edelleen osaoptimoinnin ja heikentää perusterveydenhuollon integraatiota erikoissairaanhoitoon. Sujuvan yhteistyön varmistamiseksi Helsingin on vahvistettava omaa perusterveydenhuoltoaan ja rakennettava toimivat yhteystyöverkot erikoislääkäreiden jalkautumiseen myös kaupungin palveluihin.
Pelastetaan terveyskeskukset
Lääkäriliitolla on meneillään kuntavaalikampanja Pelastetaan terveyskeskukset, johon minäkin olen sitoutunut. Ohjelmassa vaaditaan terveydenhuollon etulinjaa kuntoon ja hoitoon pääsyä viikossa – sähköisesti tai muuten. Pitkäaikaiset hoitosuhteet halutaan kunniaan. Erityistä huomiota kiinnitetään mielenterveyspalveluiden vahvistamiseen, lasten ja nuorten palveluihin sekä turvalliseen vanhuuteen.
Näitä asioita olen ollut ajamassa Helsingin kaupunginvaltuustossa ja sote-lautakunnassa, ja näitä edistän jatkossakin.
