Lapsena pelasimme korttipeliä Hullunkuriset perheet, jossa kerättiin erilaisia ydinperheitä – oli Lassi, lentäjän poika ja Liisa, leipurin vaimo. Ammatit menivät tietysti isän mukaan. Toki silloinkin oli yksinhuoltajaperheitä ja uusperheitä – paras kaverini asui kaksistaan äitinsä kanssa, ja koska uskonnonopettajani oli mennyt naimisiin perheellisen leskimiehen kanssa, riitti heidän lapsiaan oppikoulun jokaiselle luokalle. Adoptiolapsiakin tunnettiin, ja monikulttuurisia perheitä.
Suomessa perheiden tasa-arvo eteni tärkeän askeleen oikeaan suuntaan, kun eduskunta äänesti tasa-arvoisen avioliittolain puolesta. Kahden isän tai kahden äidin perheet saavat virallisen aseman yhtenä perhemuotona muiden joukossa, ja myös adoptio-oikeuden.
Tasa-arvoisen avioliittolain yhteydessä käydyssä keskustelussa lähes kaikki argumentit sekä puolesta ja vastaan ovat olleet samoja jo vuosikymmeniä. Muutos on tapahtunut siis pääosin asenteissa, ei tiedossa. Ainoa selkeä uudempi tutkimustulos on, että sateenkaariperheissä kasvaneet lapset voivat tutkimusten mukaan yhtä hyvin elleivät paremmin kuin heteroperheiden lapset. Tutkimukset koskevat toki pääosin kahden äidin perheitä, miesparien lapsista ei ole kunnon tutkimuksia, koska näitä on toistaiseksi hyvin vähän.
http://www.sateenkaariperheet.fi/userfiles/documents/TutkimuskatsausSateenkaariperheissaelavienlastenkehityksestajahyvinvoinnista-TyttiSolant.doc
Kaikkien perheiden asema ei kuitenkaan ole vielä turvattu. Transsukupuolisten vanhempien asema on edelleen epäselvä, ja ns. translaki on juuttunut hallitukseen kristillisdemokraattien vastustuksen vuoksi. Tämän hetken lainsäädännön mukaan sukupuolenkorjaus edellyttää sterilisaatiota. Esimerkiksi sukupuolensa miehestä naiseksi korjaava henkilö ei voisi taltioida spermaansa, jolla myöhemmin hedelmöitettäisiin hänen kumppaninsa. Tähän kieltoon ei ole mitään asiallista perustetta. Perhe ei todellakaan tarvitse miehen ja naisen ”rooleja” ollakseen toimiva ja hyvä kasvupaikka lapsille. Myös Suomen Lääkäriliitto pitää tätä kieltoa tarpeettomana.
Adoptioperheiden asema on myös muuttunut. Vielä 30 vuotta sitten adoptiolasten asema erosi biologisen lapsen asemasta mm. perimysjärjestyksen osalta. 1985 adoptiolaki tunnusti jo kansainvälisenkin adoption, ja Suomeen adoptoidaan ulkomailta n. 200 lasta vuosittain. Uudessa adoptiolaissa vuodelta 2012 mahdollistetaan myös avoin adoptio, jossa lapsi voi pitää yhteyttä myös biologisiin vanhempiinsa.
Perheiden tasa-arvoon perustuva lainsäädäntö ei kuitenkaan vielä riitä. Tarvitaan myös koulutusta ja asennekasvatusta. Sateenkaariperheet ja muut erilaiset perheet kohtaavat edelleen ennakkoluuloja neuvoloissa ja muualla sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kasvattilasta 10 vuotta hoitaneelle ystävälleni sanottiin sosiaalitoimistossa, että näiden lasten nyt tulee tyytyä vähempään. Ja kun itse olin adoptoimassa lapsia Etiopiasta, minua kehotettiin harkitsemaan muita maita, koska tummaihoiset lapset voivat kohdata syrjintää taustansa vuoksi. Mutta miten minä voisin valita lasteni ihonvärin sen mukaan, mitä muut heistä ajattelevat? Lasteni isällä (joka toimii mm. Sateenkaariperheissä ja Setassa) ei myöskään ole viranomaisten silmissä mitään erityissuhdetta lapsiin, koska emme ole parisuhteessa emmekä asu yhdessä, eli olen adoptoinut lapset yksinhakijana. Omasta mielestämme olemme kuitenkin perhe.
Tärkeintä on, että lapsilla on yksi, kaksi tai useampikin vanhempi, joka/jotka rakastavat heitä ja huolehtivat heistä. Lapsille oma perhe on aina normaali, ”standardi”, ja oudoksi leimautuminen ja vierauden tunne tulevat aina ulkoapäin. Kiusaaminen, syrjiminen ja leimaaminen voivat vakavasti heikentää kenen tahansa lapsen kehitystä. Tästä syystä on tärkeää tunnistaa ja tunnustaa perheiden erilaisuus ja moninaisuus niin lainsäädännössä, sosiaali- ja terveydenhuollossa, päiväkodeissa ja kouluissa kuin normaalissa keskinäisessä kanssakäymisessäkin. Ydinperheen mallia ei pidä ottaa annettuna sen enempää terveyskasvatuksessa kuin mainonnassakaan. Vanhemmuutta ja lasten kasvua tulee tukea perhetaustasta riippumatta. Kaikki perheet ovat oikeita perheitä.