Jo nyt olemme kuulleet vaatimuksia rajojen sulkemisista ja syytökset kohdistuvat osin koko muslimiyhteisöön. Tässä tilanteessa on tärkeää muistaa, että juuri näitä terroristeja Eurooppaan saapuneet turvapaikanhakijat ovat paenneet. Pakolaisten syyttäminen näistä iskuista on kuin syyttäisi turvataloon paenneita perheväkivallasta. ISISiä vastaan voidaan ja tulee toimia yhdessä muslimiyhteisön kanssa, ei sitä vastaan hyökkäämällä. ISIS saa voimansa pitkälti siitä turhautumisesta, jota nuoret miehet kokevat joutuessaan kohtamaan islamofobiaa.
On yhä tärkeämpää rakentaa rauhaa ja ehkäistä konflikteja kaikkialla maailmassa. Aseet eivät ole ratkaisu, ne voivat aina päätyä ”väärälle” puolelle tai nykyisessä konfliktissa oleva liittolainen voi toisessa tilanteessa olla ”vihollinen”. Sota terrorismia vastaan ei toimi. Kansainvälisen yhteisön tulee todella vakavasti tukea hauraita valtioita rauhanomaisiin ratkaisuihin. On panostettava rauhanturvaamiseen ja kriisinhallintaan, jota mm. suomalainen CMI (Crisis Management Institute) tekee, mutta jonka rahoitusta nykyinen hallitus on leikannut merkittävästi. YK:n rauhanturvatoiminta voi joissain tilanteessa auttaa.
Rauhan turvaaminen vaatii kuitenkin myös taloudellisia panostuksia kehitysmaihin. Osa konflikteista liittyy ilmastonmuutoksen aiheuttamaan elämän kurjistumiseen. Kehitysavun leikkaaminen lisää köyhyyttä ja turhautumista, mikä on pohja myös terrorismille.
Seisomme yhdessä pariisilaisten kanssa tänä surun päivänä.
