Ilmastonmuutoksen uhka kohdistuu voimakkaasti ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Seuraukset näkyvät sekä suorina terveysvaikutuksina että välillisinä seurauksina esimerkiksi ravinnontuotannon tai muuttoliikkeiden kautta.
Ilmastonmuutos ei tarkoita ainoastaan ilmaston keskimääräistä lämpenemistä. Huolestuttavaa on se, että kaikenlaiset sään ääri-ilmiöt voimistuvat. Eivät ainoastaan helteet lisäänny, myös rankkasateet, myrskyt ja kylmät jaksot tulevat entistä todennäköisemmiksi. Näillä on suoria vaikutuksia ihmisten terveyteen.
Helteet ja muut sääilmiöt
Erityisesti voimakkaat hellejaksot koettelevat ihmisten elimistöä. Suurimmassa riskissä ovat pienet lapset ja vanhat ihmiset. Vuonna 2015 altistui 175 miljoonaa vanhusta enemmän terveyttä uhkaavalle hellejaksolle kuin aiempina vuosikymmeninä keskimäärin. Tilastojen mukaan Suomessakin kuolleisuus nousee helteiden aikana, saati sitten maissa, joissa normaalistikin on ajoittain tukalan kuuma. Samoin poikkeuksellinen kylmyys voi olla tappavaa. Suomessa olemme kohtalaisen hyvin varustautuneet kylmään, mutta tämäntalviset pakkaset esimerkiksi Chicagossa ja syyrialaisilla pakolaisleireillä ovat olleet paikalliselle väestölle hengenvaarallisia.
Eikä ilmastonmuutos rajaudu lämpötilamuutoksiin. Sateiden ja myrskyjen lisääntyessä kasvaa erilaisten onnettomuuksien määrä. Tulvavesi vie taloja ja ihmisiä mukanaan, puut ja rakennukset sortuvat ja laivat uppoavat.
On myös mahdollista, että sisäilmaongelmat ja kosteusvauriot lisääntyvät, jos rakentaminen tehdään kosteammissa ja sateisemmissa oloissa.
Infektiotautien leviäminen
Ilmaston lämpeneminen tuo mukanaan myös uusia tauteja. Erityisesti hyönteisten välityksellä leviävät taudit kuten malaria ja borrelioosi siirtyvät yhä pohjoisemmaksi. Vaikutukset voivat olla suuria, jos alueen väestöllä ei ole immuniteettiä tai keinoja suojautua näiltä.
Ravinto ja juomavesi
Kokonaisvaltaisimmin ilmastonmuutos heikentää terveyttä ravinnontuotannon kautta. Maanviljelys on eri maissa sopeutunut kyseisen maan olosuhteisiin. Sekä kuivuuden että sateiden lisääntyminen voi olla kohtalokasta koko vuoden sadolle. Lisäksi jäätiköiden sulamisesta aiheutuva merenpinnan nousu peittää alleen miljoonien ihmisten asuttamia ja viljelemiä alueita.
Myös puhdas juomavesi on välttämätön terveyden edellytys. Sateiden puute kuivattaa kaivot, tulvat täyttävät ne likaisella vedessä ja meriveden nousu suolavedellä. Jo nyt pula puhtaasta vedestä on merkittävä konfliktin syy esimerkiksi Israelin ja Palestiinan välillä.
Kaikesta tästä seuraa nälkää ja kurjuutta laajoilla alueilla. Miljoonien ihmisten kotiseudut muuttuvat elinkelvottomiksi, tai ainakaan ne eivät elätä nykyisen kokoisia väestöjä.
Ilmastopakolaisuus, sodat ja konfliktit
Juomaveden ja ravinnon puute tulee enenevässä määrin ajamaan ihmisiä liikkeelle paremman elämän tai ylipäänsä elämän toivossa. Ilmastopakolaisuus tulee olemaan merkittävin kansainväliseen politiikkaan vaikuttava tekijä tulevina vuosikymmeninä. Jos ilmastonmuutosta ei pysäytetä, tulemme näkemään valtavia kansainvaelluksia, joita eivät mitkään meret, muurit tai poliittiset sopimukset pysäytä.
Liikkeellä olevien siirtolaisten ja pakolaisten terveys on aina heikompi kuin paikallaan pysyvän väestön. Terveydenhuolto on heikompaa, hygienian ylläpitäminen vaikeampaa ja epidemiat leviävät herkemmin. Itse matkakin voi olla hengenvaarallinen. On myös kantaväestön etu, että liikkeellä olevien terveydestä ja hyvinvoinnista huolehditaan.
Isojen väestöryhmien liikkuminen alueilta toiselle aiheuttaa epävakautta ja konflikteja. Ilmastopakolaisuudesta seuraa taistelua resursseista kuten vedestä ja viljelymaasta. Myös asuminen, työpaikat ja kulttuuriset erot voivat tuottaa kiistoja. Sopeutumista tarvitaan puolin ja toisin.
Jo tällä hetkellä merkittävä osa maailman konflikteista liittyy niukkoihin resursseihin.
Ilmastonmuutoksen myötä tällaiset sodat tulevat lisääntymään. Ja kuten tunnettua, sota ei ole terveellistä lapsille tai muille eläville olennoille.
Mitä voimme tehdä?
Lääkärinä olen aina tottunut miettimään hoidon rinnalla ennaltaehkäisyä. Mitä vakavampi sairaus, sitä tärkeämpää on ennaltaehkäisy. Onko lääkärillä ilmastonmuutoksen torjuntaan jotain erityistä sanottavaa?
Olennaisinta ovat yhteiskunnalliset ja poliittiset päätökset. Fossiilisten polttoaineiden käyttö tulee ajaa nopeasti alas ja kaikkien hiilijalanjälkeä tulee vähentää. Tämä edellyttää uusiutuvien energiamuotojen lisäämistä, liikenteen muuttamista vähäpäästöiseksi ja kulutustottumusten (kuten ruokavalion, lomalentojen ja muovin kulutuksen) muuttamista myös verotuksen ja poliittisen ohjauksen keinoin.
Monet muutokset koskettavat meitä myös yksilöinä ja meidän omilla valinnoillamme on suuri merkitys. Onneksi suuri osa näistä muutoksista tosiasiassa lisää meidän terveyttämme ja hyvinvointiamme.
Ilmastonmuutoksen torjunnan terveysvaikutukset
Ylipaino ja liikunnan puute ovat merkittäviä terveysriskejä Suomessa aiheuttaen toimintakyvyn laskua, sairastamista ja ennenaikaista kuolemaa. Vähentämällä autojen käyttöä ja lisäämällä kävelyn ja pyöräilyn osuutta parannamme myös omaa terveyttämme. Tämä toimii erityisesti taajamissa, mutta myös pidempien matkojen kulkeminen esimerkiksi junilla (kun se on mahdollista) lisää myös omaa hyötyliikuntaamme.
Ilman pienhiukkaset lisäävät kuolleisuutta. Fossiilisista polttoaineista luopuminen vähentää liikenteen ja energiatuotannon päästöjä ja siten vähentää erilaisten sydän- ja keuhkosairauksien riskiä.
Myös ruokavalion kohdalla terveellisyys ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat täydessä sopusoinnussa. Lihan (erityisesti naudanlihan) ja maitotuotteiden kulutuksen vähentäminen on yksi tehokkaimmista keinoista torjua ilmastonmuutosta. Suomalaiset syövät tällä hetkellä kaksi kertaa niin paljon lihaa kuin vuonna 1970, joten lihakulutuksen puolittaminen ei edellytä keneltäkään vegaaniksi ryhtymistä. Tiedämme, ettei punainen liha ole erityisen terveellistä. Kovat rasvat, erityisesti maitorasva ovat suorastaan haitallisia verisuonistolle, sydämelle ja aivoillekin. Sen sijaan paljon kasviksia, hedelmiä ja marjoja sisältävä ruokavalio, miksei kalakin on terveellistä. Miksi emme siis siirtyisi ilmastoystävälliseen ruokavalioon – tätä voin lämpimästi myös lääkärinä suositella.
Ilmastonmuutoksen torjunnalla on kiire. On upeaa, että koululaiset ja nuoriso ovat ottaneet tämän asiakseen. Me aikuiset olemme tämän aiheuttaneet, meidän pitää tämä ratkaista. Kuten Greta Thunberg sanoo, meidän pitää panikoida. Mutta pitää myös pää kylmänä ja tarttua toimeen. Nyt.
